Sali on mun oma pieni maailma jonne pääsee täysin piiloon kaikkea. Okei on siellä ehkä "muutama" muukin treenaamassa ja tuttuja tulee moikattuakin ennen ja jälkeen treenin. Mut harvoin jos koskaan tulee kesken treenin juteltua kenellekkään. Mulla on musat korvissa koko treenin ajan ja ehkä siks mua on vähän vaikea siinä mielessä lähestyä ;)

Tosin kun mä saan sykemittarin käyntiin, I-podin korville ja tsemppi musiikit raikumaan mä keskityn vain ja ainoastaan treeniin. Joku joskus sanoikin et mulla on suht intensiivinen katse eikä "uskalla" tulla edes moikkaamaan :D No kyllä voi! Tosin pitää lähes päin kävellä et huomaan jonkun tutun! Se ei siis oo kusipäisyyttä vaan vain sitä, että en huomaa...:)

Mun treeni on lähes aina erilainen mut suuripiirtein se vois mennä nyt vaikka näin:

* 15min kuntopyörää/soutua/crossaria
* parin minuuttin lämmittelyt jumppakepillä mm. vartalonkiertoa ja selät

Itse treenin teen kahdessa osassa ja jokaisessa osassa mulla on 3-5 liikettä joita teen putkeen pysähtymättä. Näin syke on koko ajan korkealla, keskittyminen ei katkea ja homma toimii! Juomassa tosin käyn tietty koska sykkeen ollessa korkealla mun keho vaatii nestettä aika paljon. Oon super kova hikoilemaan!

Kolmen sarja on toisinaan esim. tämä:

* askellusta steppilaudalle niin, että kädessä on 12kg kahvakuula jota vaihtelen kädessä ja aina kun nousen laudalle nostan kuulan ylös pään yläpuolelle. Tätä noin 20krt molemmille käsille

* siitä suoraan juoksemaan salia päästä päähän n. 3-4krt päästä päähän (tuolla salilla jossa käyn on vapaiden painojen tila jossa on sellainen tila jossa tosiaan voi juosta kunhan varoo tietenkin muita...)

* penkkikyykkyjä eli tankoon painoja ja boksipenkki pyllyn taa ja siitä sitten kyykkyjä. Oon tehnyt 30kg mutta siirryin nyt 40kg ja teen kerrallaan n. 20 kyykkyä

Tuon kierroksen jälkeen juomaan ja sitten homma alusta! Ja kun toinenkin kierros on tehty niin niin teen vastaavanlaisen 3-5 setin kierroksen jossa on sitten vaikka penkkiä, lekalla lyön traktorin rengasta, kahvakuulalla etuheilautusta jne.

Käytän salilla myös paljon taljoja eri kahvoilla sekä jalkaprässiä jne mutta suurimmaksi osaks tulee tosiaan vedettyä treeni vapailla painoilla.

Hyppynarua oon kans kokeillut mut ei uskalla vielä tällä painolla yhdistettynä näihin polviin kovasti sitä...Katotaan sitten kun on painoo vähemmän. Juoksua rakastan yli kaiken ja kuulun siihen ylipainoisten kategoriaan, että kun sitä ei oo koskaan voinut/jaksanut tehdä niin nyt kun sitä jaksais vähän niin haaveissa heti maraton hahahah! Mut joo turha kai sanoa, että siihen on aikaa ja siihen on vielä monta kiloa aikaa...

Toki tiedän, että moni reilu satakiloinen on maratonin juossut ei siinä mitään. Mut jos kellotus useimmilla ellei kaikilla (?) maratoneilla loppuu siihen 6h niin tässä kunnossa musta ei oo vielä siihen aikaa juoksemaan.

Siinä nyt vähän ideaa miten mä treenailen ja voin sanoa, että tulosta on syntynyt! Reisistä varsinkin lähtenyt paljon rasvaa ja senttejä pois ja vyötäröltä.

Monet sanoo vihaavansa salia ja kuului ite kans joskus niihin. Nyt olen vuodesta 2007 käynyt salilla ja aivan nalkissa. Jos tekee sellaista treeniä mistä pitää ja se on tavoiteellista voi käydä kuten mulle. Tietty ymmärrän niitäkin jotka ei vaan salista mitään saa. Tärkeintä onkin liikkua oli laji mikä tahansa :)

PÄK!

Punchline is päk!!!

Tosiaan! Satuin löytämään tämän uudestaan ja luin vanhoja päiväkirjamerkintöjäni sekä kommentteja joita oon tänne saanut.Joku olikin huhuillut aikoja sitten jo olenko hengissä ja mitä kuuluu.No hengissä tosiaan ollaan! Voisin ens alkuun kertoa mitä kaikkea kuuluu sitten viime kirjoituksen...

Joo eli paino on laskenut aika rutkasti sitten tuo viime kerran. Painohan oli tuossa silloin 115kg ja tällä hetkellä paino on aika tarkalleen ottaen 102.6kg joten laihdutus, kuntoilu ja parempi elämä on onneksi jatkunut kuitenkin vaikka blogissa laskeutui hiljaiselämä...ELämässä on muutenkin tapahtunut kaikenlaista joka omalta osaltaan johti siihen uupumustilaan, että piti vähentää sekä nettiä että kaikkea muutakin "ylimääräistä".

Tosiaan tällä hetkellä kokonaispudotus siis on -37.4kg ja matka jatkuu! Vielä on matkaa sinne omaan ihannepainoon ja tavoitteeseen ja pikku hiljaa sinne mennään. Suurin luku tietty tämmöselle kolminumeroiselle suursyömärille on se satasen alitus ja punnituksen siirtyminen neuvolaan ;) Ja se toden totta lähestyy koko ajan...

Huh ei sitä jotenkin muutamia vuosia sitten edes tajunnut, että se ON MAHDOLLISTA vaikka sitä koko ajan kuitenkin odotti. Nyt on vain tehnyt työtä niin paljon sen eteen - uhrauksiakin joten aion nauttia täysin siemauksin siitä kun näen ne kaksi numeroa.

Niin milläs sitä sitten laihdutellaan..No! En laske kaloreita mutta katson annoskokoja ja sitä millaista ruokaa syön. Hyvälaatuista, suht paljon proteiinia, paljon kasviksia ja pastaa/perunaa/riisiä en syö lainkaan. Muutaman kerran kuussa tulee syötyä tummaa pastaa, että saa tankattua kuntosalia ja yleensäkin liikuntaa varten mut jokapäiväiseen ruokaan tai edes viikottaiseen se ei kuulu.

Salilla tulee käytyä 5-6krt viikossa ja kerrallaan tulee oltua n. 1h-1.5h. Vapaita painoja, tanko ja levypainot, kahvakuula, jumppakeppi, hyppynaru, taljat, jalkaprässikoneet ja tietty lämppärilaitteina kuntopyörä, soutulaite ja crossarit.

Teen tarkemman päivityksen miten treenaan ja miten syön ja voisin ottaa väliaikakuvia koska tietty kuntosali on muokannut vartaloakin todella paljon!

Huutakaa hep jos tätä eksyy vielä joku lukemaan! \o/

Heippa taas kaikki!

Lukeekos tätä vielä kukaan? Mietin jos aktivoitusin taas...:)

Im alive - elokuun päiviä!

On ollut sellaista matalalentoa, että itteeki hirvittää...olen kävellyt sellaisessa mustassa sumuisessa putkessa jossa en ookkaan sitten ollut aikoihin. Varmaan viimeksi silloin kun syömishäiriö jylläsi pahiten ja olin niin alhaalla kun voi olla. Tähän nykyhetkeen on monta syytä ja pienin syy ei suinkaan ole omat sukulaiset joista muutama on tehnyt sellaset temput joita on vaikea ohittaa. Pitää nyt vain oppia se, etten voi holhota, auttaa kaikkia enkä imeä kaikkea paskaa sisääni. Mun täytyy keskittyä itseeni ja pitää itsestäni huolta!

Olen nyt päässyt siihen oloon jossa mulla on henkisesti suht kevyt olla ja turvotukset ovat lähteneet. Tämmöstä taistelua tämä on ei voi mitään! Ylä- ja alamäkeä mut mä en oo luovuttaja! Mä oon luovuttanut aina elämässä ku oon ajatellut etten oo sen arvoinen ja laittanut aina muut etusijalle. Nyt mä laitan itteni korkeimmalle korokkeelle (perus itsetunto on ihan hyvä juttu vaikka mitä muut sanois!) ja alan pitää itsestäni huolta :)

Kuin salama kirkkaalta taivaalta mun avuksi tuli painonpudotusryhmä!!! Mun kuntosalilla on kokoontunut Painonvartijoiden ryhmä joka mua ei kiinnostanut, mut nyt kun se katala firma meni pois Suomesta tilalle tuli uus ryhmä. Ja tohon mä ajattelin mennä, koska mä tarvin myös livenä tukea tähän hommaan.

Kokoontuminen on 10 kertaa, kerran viikossa ja hintaa tolle tulee 75€. Mä oon sen valmis tosta maksamaan. Koska oon katsonut nyt personal traineria (hyvää jonka kans natsais jutut ja hommat) mut en oo vielä löytänyt. Joten tää vois olla avuks nyt siihen asti. Ja halpa toi on ku vertaa pt:n hintoihin joten otan oljenkorren käsiini ja riipun siinä!

Ryhmässä ei lasketa kaloreita, pisteitä eikä muutamaan vaikka saadaan kuulemma jotakin esimerkkipäiviä jne. Hyvä niin koska mä tiedän miten mun kroppa toimii, mistä se tykkää ja mitä ei voi sietää. Enkä muutenkaan ole enää ikinä valmis siihen et joku muu sanoo miten mun pitäs toimia. Itsestä se kaikki lähtee!

Sinne tulee sit vierailemaan kuntosalin personal trainer/ravintoterapeutti joka on "tuttu" mulle ja aika hyvä tyyppi. Ja uskon, että toi vois olla sellanen jonka palveluja voisin ostaa 10 viikon jälkeen jos tyyppi vaikuttaa hyvältä.

TÄSTÄ LÄHDETÄÄN TAAS!!!!!!!!!

Toinen sokeriton päivä

Eilinen sokeriton päivä oli TUSKAINEN ja sama jatkuu. Oon tosi kiukkunen, ärtynyt ja leimahdan heti tuleen jos kaikki ei mee kuten tahdon apua!

Pilven takaa paistaa aurinko - pikkuisen

Olo paranee...osittain. Suvun kanssa olleet selkkaukset ehkä paranemaan päin ja yritän vain nousta jaloilleni niin henkisesti kuin fyysisestikin. Ja tuolla fyysisyydellä tarkoitan lähinnä syömistä ja liikuntaa. Mun on saatava haltuun tää mun elämä! Mä voin niin huonosti ja tuntuu, että sokeri vie multa ihan oikeasti järjen. Tässä huomioita sokerista:

- olen tosi väsynyt enkä jaksa kuin maata ja huilata
- kiukustun jos asiat ei mene suunnitelmien mukaan ja olen täynnä raivoa ja paiskon kaapin ovia jne
- lähimmät rakkaimmat ihmiset saa päällensä mun sanat ja kiukun
- mulle ei mahdu mitkään vaatteet kun mua turvottaa koko ajan
- maha ihan sekaisin ja saan juosta vessassa jatkuvasti

Mun on päästä sokerista eroon!

...

Mä oon niin hukassa itseni kanssa ja elämäni kanssa ja kaikkea. Ei oo voimia eikä jaksamista oikein mihinkään ja mua ahdistaa sekin taas aina vain lisää. Mun henkilökohtasessa elämässä on nyt sattunut viime aikoina kaikenlaista ja mä oon niin mäsä ihmisraunio kun vaan voi olla. Monta vuotta oon jaksanut, yrittänyt, sinnitellä ja pysyä pinnalla mut mä en JAKSA ENÄÄ! Huh. Kunpa nyt tulis jotain valoa tunnelin päähän...