Ah hyvä tunne kun se "möykky" on lähtenyt ja on kevyempi olo! Nesteitä on siis vedetty ihan kunnolla ja vaa'assakin valot vilkkuu alaspäin jes!

En päivitä tuota painoa tuossa oikealla puolella aina kun paino tippuu vaan kerran kuukaudessa aina jos joku siis sitä ihmettelee :)

Kävin tossa salillakin alkuviikosta ja huomasi miten on kipeä olo vieläkin kun syke nousi heti tosi korkealle ja pysyi siellä koko treenin ajan...Ei voinut juuri aerobista tehdä kun alkoi päässä heilua!
Tyydyin siis vain matalatempoiseen treenin ja tein mm. käsipainoilla ja kahvakuulalla eri liikkeitä. Mun uus suosikki on muuten yhden käden etuheilautus kahvakuulalla! Tosi tehokas ja hyvä liike!

Eilen kävin salilla ja olo oli jo parempi. Ja sykkeetkin pysy suht koht hyvin alhaalla mut otin kyllä viel suht rauhallisesti.

Lämmittelynä meni ensin juoksua normaalisti salissa (ei juoksumatolla vaan pitkänmallisella alueella jossa voi juosta) ja sen jälkeen nostin vähän tempoa ja otin 10kg hiekkasäkin olkapäille ja juoksin sen kanssa. Sen verran pakkanen ja toi yhtäkkinen kylmyys vaikutti, että lämpöä sai todella ottaa kauemmin ja mullakin oli normijuoksun ajan huppari päällä.

Tein oikeastaan koko kroppaa kun nyt on taukoa ollut eli mm. kyykkyä tangolla, jalkaprässiä, penkkipunnerrusta, etuheilautusta kahvakuulalla ja jumppakepillä selkää ja kylkiä. Oli kyllä mahtava olo kun treeni kulki ja suosikki biisit soi korvissa.

Jos ens viikko ei ois näin rikkonainen treenin suhteen. Hyvät ruuat alle ja treeniä 5-6krt viikossa niin paino varmasti rytkähtää ihan kivasti.

Kohta on maaginen ALLE SADAN KILON RAJA rikottu ja se on todella iso juttu mulle! Mä en muista koska oisin painanut alle sadan viimeksi mut se ei ole 2000-luvulla ja ehkä joskus 1995 tms eli siitä on todella todella pitkä aika. Ylipainoinen olen ollut nuoresta asti....

Nyt menen tarpomaan tuonne isoihin lumikasoihin ja haukkaamaan raikasta happea ja luvassa ois ulkoilun jälkeen ihanaa tulista tomaatti-linssikeittoa :)

Ihan mielettömät turvotukset ollut nyt viimiset päivät ja pitää tehostaa veden juomista. Mä juon kyllä riittävästi n. 2 litraa per päivä plus salilla menee aina se puoli litraa ja kesällä meni litrakin treenin lomassa. Mulla on tapana täyttää sellainen puolen litran kannu ja sitä sitten täytellä pitkin päivää. En juo koskaan kylmää vettä vaan se on aina huonelämmintä. Lämmintä lähes kuumaa ruokaa pystyn syömään, mutta kylmän juominen ei oo mun juttu. Tosin ei se terveellistä olekkaan!

Nyt voisi tehostaa juomista niin, että tänään ja huomenna joisi puoli litraa enemmän mitä normaalisti niin saisi kropan taas siihen kuntoon ettei pöhötö niin kovasti. Nyt on rintojen alla sellanen turvotus paakku joka on ärsyttävä!!! Nopeasti se sitten lähtee kun vain saa nesteet kiertoon.

Luin uusimmasta (?) Bodaaja- lehdestä siitä miten pumppaavat liikkeet tehostaa omalta osaltaan nesteiden kiertoa kropassa. Kuuluukohan tohon erilaiset kyykytkin? Oon siitä hullu, että rrrrrakastan kyykkyjä! Oli ne sit tavallisia tai askelkyykkyjä mut yhtä kaikki ne on huippuja. Ja eihän sitä ihminen montaa eri liikettä edes tarvi kun tulee kroppaa hyvin treenattua. Perus liikkeitä viis niin se on siinä!

Joskus hinkkasin jotain olkapäitä jne pienempiä lihaksia mut jätin ne pois. Tässä vaiheessa kun ylipainoa on vielä paljon ja rasvaa sitä myöden myös on tärkeintä laittaa kropan isommat lihakset töihin ja treenailla ne pienet lihakset sitten kauniiksi kun ne rasvan alta näkyy ;)

Tänään ja eilen on ollut vetämätön olo enkä ole ollut salilla. Nuhaa, kurkkukipua jne enkä tahdo, että se tämän pahemmaksi menee joten huomenna vasta salille kunnon ja olon salliessa.
Syömiset ja kulutus täytyy vetää nyt normaalia vähemmälle kun kerran kulutusta ei liikunnalla tule juuri yhtään!

Sali on mun oma pieni maailma jonne pääsee täysin piiloon kaikkea. Okei on siellä ehkä "muutama" muukin treenaamassa ja tuttuja tulee moikattuakin ennen ja jälkeen treenin. Mut harvoin jos koskaan tulee kesken treenin juteltua kenellekkään. Mulla on musat korvissa koko treenin ajan ja ehkä siks mua on vähän vaikea siinä mielessä lähestyä ;)

Tosin kun mä saan sykemittarin käyntiin, I-podin korville ja tsemppi musiikit raikumaan mä keskityn vain ja ainoastaan treeniin. Joku joskus sanoikin et mulla on suht intensiivinen katse eikä "uskalla" tulla edes moikkaamaan :D No kyllä voi! Tosin pitää lähes päin kävellä et huomaan jonkun tutun! Se ei siis oo kusipäisyyttä vaan vain sitä, että en huomaa...:)

Mun treeni on lähes aina erilainen mut suuripiirtein se vois mennä nyt vaikka näin:

* 15min kuntopyörää/soutua/crossaria
* parin minuuttin lämmittelyt jumppakepillä mm. vartalonkiertoa ja selät

Itse treenin teen kahdessa osassa ja jokaisessa osassa mulla on 3-5 liikettä joita teen putkeen pysähtymättä. Näin syke on koko ajan korkealla, keskittyminen ei katkea ja homma toimii! Juomassa tosin käyn tietty koska sykkeen ollessa korkealla mun keho vaatii nestettä aika paljon. Oon super kova hikoilemaan!

Kolmen sarja on toisinaan esim. tämä:

* askellusta steppilaudalle niin, että kädessä on 12kg kahvakuula jota vaihtelen kädessä ja aina kun nousen laudalle nostan kuulan ylös pään yläpuolelle. Tätä noin 20krt molemmille käsille

* siitä suoraan juoksemaan salia päästä päähän n. 3-4krt päästä päähän (tuolla salilla jossa käyn on vapaiden painojen tila jossa on sellainen tila jossa tosiaan voi juosta kunhan varoo tietenkin muita...)

* penkkikyykkyjä eli tankoon painoja ja boksipenkki pyllyn taa ja siitä sitten kyykkyjä. Oon tehnyt 30kg mutta siirryin nyt 40kg ja teen kerrallaan n. 20 kyykkyä

Tuon kierroksen jälkeen juomaan ja sitten homma alusta! Ja kun toinenkin kierros on tehty niin niin teen vastaavanlaisen 3-5 setin kierroksen jossa on sitten vaikka penkkiä, lekalla lyön traktorin rengasta, kahvakuulalla etuheilautusta jne.

Käytän salilla myös paljon taljoja eri kahvoilla sekä jalkaprässiä jne mutta suurimmaksi osaks tulee tosiaan vedettyä treeni vapailla painoilla.

Hyppynarua oon kans kokeillut mut ei uskalla vielä tällä painolla yhdistettynä näihin polviin kovasti sitä...Katotaan sitten kun on painoo vähemmän. Juoksua rakastan yli kaiken ja kuulun siihen ylipainoisten kategoriaan, että kun sitä ei oo koskaan voinut/jaksanut tehdä niin nyt kun sitä jaksais vähän niin haaveissa heti maraton hahahah! Mut joo turha kai sanoa, että siihen on aikaa ja siihen on vielä monta kiloa aikaa...

Toki tiedän, että moni reilu satakiloinen on maratonin juossut ei siinä mitään. Mut jos kellotus useimmilla ellei kaikilla (?) maratoneilla loppuu siihen 6h niin tässä kunnossa musta ei oo vielä siihen aikaa juoksemaan.

Siinä nyt vähän ideaa miten mä treenailen ja voin sanoa, että tulosta on syntynyt! Reisistä varsinkin lähtenyt paljon rasvaa ja senttejä pois ja vyötäröltä.

Monet sanoo vihaavansa salia ja kuului ite kans joskus niihin. Nyt olen vuodesta 2007 käynyt salilla ja aivan nalkissa. Jos tekee sellaista treeniä mistä pitää ja se on tavoiteellista voi käydä kuten mulle. Tietty ymmärrän niitäkin jotka ei vaan salista mitään saa. Tärkeintä onkin liikkua oli laji mikä tahansa :)

PÄK!

Punchline is päk!!!

Tosiaan! Satuin löytämään tämän uudestaan ja luin vanhoja päiväkirjamerkintöjäni sekä kommentteja joita oon tänne saanut.Joku olikin huhuillut aikoja sitten jo olenko hengissä ja mitä kuuluu.No hengissä tosiaan ollaan! Voisin ens alkuun kertoa mitä kaikkea kuuluu sitten viime kirjoituksen...

Joo eli paino on laskenut aika rutkasti sitten tuo viime kerran. Painohan oli tuossa silloin 115kg ja tällä hetkellä paino on aika tarkalleen ottaen 102.6kg joten laihdutus, kuntoilu ja parempi elämä on onneksi jatkunut kuitenkin vaikka blogissa laskeutui hiljaiselämä...ELämässä on muutenkin tapahtunut kaikenlaista joka omalta osaltaan johti siihen uupumustilaan, että piti vähentää sekä nettiä että kaikkea muutakin "ylimääräistä".

Tosiaan tällä hetkellä kokonaispudotus siis on -37.4kg ja matka jatkuu! Vielä on matkaa sinne omaan ihannepainoon ja tavoitteeseen ja pikku hiljaa sinne mennään. Suurin luku tietty tämmöselle kolminumeroiselle suursyömärille on se satasen alitus ja punnituksen siirtyminen neuvolaan ;) Ja se toden totta lähestyy koko ajan...

Huh ei sitä jotenkin muutamia vuosia sitten edes tajunnut, että se ON MAHDOLLISTA vaikka sitä koko ajan kuitenkin odotti. Nyt on vain tehnyt työtä niin paljon sen eteen - uhrauksiakin joten aion nauttia täysin siemauksin siitä kun näen ne kaksi numeroa.

Niin milläs sitä sitten laihdutellaan..No! En laske kaloreita mutta katson annoskokoja ja sitä millaista ruokaa syön. Hyvälaatuista, suht paljon proteiinia, paljon kasviksia ja pastaa/perunaa/riisiä en syö lainkaan. Muutaman kerran kuussa tulee syötyä tummaa pastaa, että saa tankattua kuntosalia ja yleensäkin liikuntaa varten mut jokapäiväiseen ruokaan tai edes viikottaiseen se ei kuulu.

Salilla tulee käytyä 5-6krt viikossa ja kerrallaan tulee oltua n. 1h-1.5h. Vapaita painoja, tanko ja levypainot, kahvakuula, jumppakeppi, hyppynaru, taljat, jalkaprässikoneet ja tietty lämppärilaitteina kuntopyörä, soutulaite ja crossarit.

Teen tarkemman päivityksen miten treenaan ja miten syön ja voisin ottaa väliaikakuvia koska tietty kuntosali on muokannut vartaloakin todella paljon!

Huutakaa hep jos tätä eksyy vielä joku lukemaan! \o/

Heippa taas kaikki!

Lukeekos tätä vielä kukaan? Mietin jos aktivoitusin taas...:)

Im alive - elokuun päiviä!

On ollut sellaista matalalentoa, että itteeki hirvittää...olen kävellyt sellaisessa mustassa sumuisessa putkessa jossa en ookkaan sitten ollut aikoihin. Varmaan viimeksi silloin kun syömishäiriö jylläsi pahiten ja olin niin alhaalla kun voi olla. Tähän nykyhetkeen on monta syytä ja pienin syy ei suinkaan ole omat sukulaiset joista muutama on tehnyt sellaset temput joita on vaikea ohittaa. Pitää nyt vain oppia se, etten voi holhota, auttaa kaikkia enkä imeä kaikkea paskaa sisääni. Mun täytyy keskittyä itseeni ja pitää itsestäni huolta!

Olen nyt päässyt siihen oloon jossa mulla on henkisesti suht kevyt olla ja turvotukset ovat lähteneet. Tämmöstä taistelua tämä on ei voi mitään! Ylä- ja alamäkeä mut mä en oo luovuttaja! Mä oon luovuttanut aina elämässä ku oon ajatellut etten oo sen arvoinen ja laittanut aina muut etusijalle. Nyt mä laitan itteni korkeimmalle korokkeelle (perus itsetunto on ihan hyvä juttu vaikka mitä muut sanois!) ja alan pitää itsestäni huolta :)

Kuin salama kirkkaalta taivaalta mun avuksi tuli painonpudotusryhmä!!! Mun kuntosalilla on kokoontunut Painonvartijoiden ryhmä joka mua ei kiinnostanut, mut nyt kun se katala firma meni pois Suomesta tilalle tuli uus ryhmä. Ja tohon mä ajattelin mennä, koska mä tarvin myös livenä tukea tähän hommaan.

Kokoontuminen on 10 kertaa, kerran viikossa ja hintaa tolle tulee 75€. Mä oon sen valmis tosta maksamaan. Koska oon katsonut nyt personal traineria (hyvää jonka kans natsais jutut ja hommat) mut en oo vielä löytänyt. Joten tää vois olla avuks nyt siihen asti. Ja halpa toi on ku vertaa pt:n hintoihin joten otan oljenkorren käsiini ja riipun siinä!

Ryhmässä ei lasketa kaloreita, pisteitä eikä muutamaan vaikka saadaan kuulemma jotakin esimerkkipäiviä jne. Hyvä niin koska mä tiedän miten mun kroppa toimii, mistä se tykkää ja mitä ei voi sietää. Enkä muutenkaan ole enää ikinä valmis siihen et joku muu sanoo miten mun pitäs toimia. Itsestä se kaikki lähtee!

Sinne tulee sit vierailemaan kuntosalin personal trainer/ravintoterapeutti joka on "tuttu" mulle ja aika hyvä tyyppi. Ja uskon, että toi vois olla sellanen jonka palveluja voisin ostaa 10 viikon jälkeen jos tyyppi vaikuttaa hyvältä.

TÄSTÄ LÄHDETÄÄN TAAS!!!!!!!!!

Toinen sokeriton päivä

Eilinen sokeriton päivä oli TUSKAINEN ja sama jatkuu. Oon tosi kiukkunen, ärtynyt ja leimahdan heti tuleen jos kaikki ei mee kuten tahdon apua!

Pilven takaa paistaa aurinko - pikkuisen

Olo paranee...osittain. Suvun kanssa olleet selkkaukset ehkä paranemaan päin ja yritän vain nousta jaloilleni niin henkisesti kuin fyysisestikin. Ja tuolla fyysisyydellä tarkoitan lähinnä syömistä ja liikuntaa. Mun on saatava haltuun tää mun elämä! Mä voin niin huonosti ja tuntuu, että sokeri vie multa ihan oikeasti järjen. Tässä huomioita sokerista:

- olen tosi väsynyt enkä jaksa kuin maata ja huilata
- kiukustun jos asiat ei mene suunnitelmien mukaan ja olen täynnä raivoa ja paiskon kaapin ovia jne
- lähimmät rakkaimmat ihmiset saa päällensä mun sanat ja kiukun
- mulle ei mahdu mitkään vaatteet kun mua turvottaa koko ajan
- maha ihan sekaisin ja saan juosta vessassa jatkuvasti

Mun on päästä sokerista eroon!

...

Mä oon niin hukassa itseni kanssa ja elämäni kanssa ja kaikkea. Ei oo voimia eikä jaksamista oikein mihinkään ja mua ahdistaa sekin taas aina vain lisää. Mun henkilökohtasessa elämässä on nyt sattunut viime aikoina kaikenlaista ja mä oon niin mäsä ihmisraunio kun vaan voi olla. Monta vuotta oon jaksanut, yrittänyt, sinnitellä ja pysyä pinnalla mut mä en JAKSA ENÄÄ! Huh. Kunpa nyt tulis jotain valoa tunnelin päähän...

Pihalla - kirjaimellisesti

Hengissä ollaan, mutta sisällä on tuskaisen kuuma joten olen vilvoittelemassa ulkosalla puiden alla jonne tuulenvire käy. Puuh sisällä ei happi kulje ja lämpöä on nyt +30 ja ulkona +35...

Aurinko aurinko lettuja paistaa

Sain luettuani raamattuni loppuun (Dieettityttö-kirja) ja mietin oisko hullua alottaa se samantien alusta? ;) Se vaan antaa mulle niin hurrrjasti tsemppiä et tekis mieli kyllä. Ehkä vain tyydyn selailemaan niitä mulle tärkeimpiä pääkohtia sieltä.

Vaaka kiitti minua ja paino on laskusuunnassa. Kuun lopussa laitan sitten tännekin ylös sen mutta 125kg numerossa ollaan ja toivottavasti kuun lopussa jo reilusti vielä sen alle. Kuuma tekee kauheat turvotukset ja pitäs vaan muistaa juoda reilusti. Nytkin on tollanen puolen litran vesipullo tossa josta on hyvä naukkailla.

Jalka vaivaa edelleen :/ Mä en pysty kävelemään juuri ollenkaan sen pidempiä matkoja. Se on ollut paremmassa kunnossa ja oon pystynyt käymään kuntosalilla ja jumpissa suht normaalisti (vähän varoen ja joitakin liikkeitä pois jättäen) mut mut...eilen shoppailin kaupungilla ja kun tulin kotiin ni jalka särki aivan saakelisti koko illan ja yön. Mä en tiedä mitä mä tekisin. En haluis ottaa uutta kortsinonipiikkiä koska tätä jalkaa ei tutkittu mikä tässä on ja se vain laitettiin "varmuuden vuoksi" (kävin yksityisellä urheiluvammoihin erikoistuneella lääkärillä joka oli ihan hyvä silti) mut mä nyt katon miten tää tästä etenee. Haluan kävellä ja urheilla normaalisti!

Vaakalakko hetkellisesti tauolla ;)

No joo joo mun oli aivan "pakko" käydä vaa'alla...se on tätä kun olo on hyvä henkisesti ja fyysisesti sekä syömiset menee tasapainoisen hyvin. Jotenkin tulee se PIM-fiilis et nyt on katottava palkitseeko vaaka vai ei. Ja jos se ei palkitse niin kaikki romuttuu ja tulee paska olo ja se fiilis et tekis heittää vaan kaikki hukkaan. (mun on tosissaan päästävä tosta ajattelustavasta ja oltava muutenkin vähemmän mustavalkoinen ihminen mä tiedän!) Mut tosiaan tänään oli siitä hyvä päivä et se vaaka tosiaan oli mun kaveri palkitsi :) Alaspäin siis mennään JEE!

Mä oon lukenut tota mun "raamattua" joka päivä aina vähän siis sitä kirjaa josta puhuin TÄSSÄ merkinnässä.
Ja hitsi tuolla naisella on vain niitä mielettömiä ajatuksia joiden avulla jopa mä pystyn elämään päivä kerrallaan ja selvitä tästä kymmenien kilojen läskiviidakosta ja tuntea et musta on siihen myös!

Huojentava ajatus johon voin yhtyä on se, että mun ei tarvi kuulla keltään muulta miten mä laihdutan ja miten mä laihdun. Mun ei enää tarvi mennä kirjastoon ja lainata kasapäin erilaisia laihdutuskirjoja tai lehtiä ja noudattaa niitä orjallisesti. Mä syön pienempiä annoksia, monipuolisesti luomu- ja lähiruokaa suosien ja kasvispainotteisesti jonka lisäksi riittävästi vettä ja liikuntaa. Oma kroppa sanoo (ja osaks vaaka myös) miten sujuu ja miten muokata omaa dieettiä. Ihana kun osaa tuntea ja kuulostella omaa kroppaansa. Se on oikeastaan tullut tuolta kuntosalin puolelta enkä mä ennen osannut näin tuntea ja miettiä mitä kroppa haluaa, vaatii ja mistä se tykkää.

Ulkona on upeat ilmat ja sen sijaan et mä murehtisin mun kiloja, miltä mä näytän hihattomassa paidassa tai pursuuko koko tää komeus uimapuvusta ulos mä menen aurinkoon! Mä nautin mun elämästä, kesästä, lämmöstä, merestä ja kaikesta ihanuudesta mitä mulla on. Unohtamatta sitä seikkaa, että mä koko ajan myös mietin et mä laihdun ja yritän tehdä terveellisiä hyviä valintoja. Emmä voi sulkeutua neljän seinän sisälle koska mä pelkään mennä kylään kahville kun siellä tarjotaan jotain hyvää. Tai mä pelkään spontaaneita piknikkeilyjä kun siellä mä saatan sortua johonkin. Se on elämää! Mutta on mun valinta mitä mä suuhun laitan - ei kenenkään muun.

OLETTE RAKKAITA KAIKKI LUKIJAT ♥

Proteiinin voimalla

Hyvä päivä - tämäkin!
Vaakalakko oli tosi hyvä idea ja pidän siitä nyt kiinni. Tällä hetkellä päätavoite on pysyä normaalissa terveellisessä monipuolisessa ruuassa ja välttää isoja annoksia ja syödä rauhallisesti. Näillä helteillä n. 3 litraa nestettä (lähinnä vettä ja vissyä) ja vähän liikuntaa. Katsotaan kuu lopussa miten vaaka sitten palkitsee ;)

Proteiinia menee nyt aika paljon ja jotenkin koko kroppa nyt haluaa eroon siitä hiilarivössystä jota kesti liian kauan. No protskua tulee nyt sit kalan muodossa sekä rahkan, raejuuston yms joten nälkäkin pysyy loitolla. Kuukautiset tekee vähän sen, että on mielitekoja mut oon ne aika intensiivisesti lakassu nyt maton alle ;)
Tänään kävin kylässä ja selätin marenkikakun, pullat ja viinerit ja otin vain karjalanpiirakan munavoilla sekä kahvin. HYVÄ MINÄ!

Endorfiinit jyrää!

YLI KUUKAUDEN TAUON JÄLKEEN OLIN OHJATUSSA JUMPASSA!!!
Ja voi että mä oon odottanut sitä! Mä vähän pelkäsin etukäteen miten jalka jaksaa ja joissakin (esim. kyykyt ja hypyt) ja skippasin ja tein tilalla käsi- ja selkää. Mut ah tää on se juttu miks mä tahdon laihtua ja syödä hyvin kun jaksaa sit kuntoillakin. Eka biisi vasta alko ni mulla endorfiinit vaan ryöppysi ja sain niin kauhean traivin päälle ettei tosikaan :) Kuuma oli salilla vaikka siellä tosi hyvä ilmastointi onkin mut nyt hikoo vaikka paikoillaan seisois. Vettä siis menikin siellä varmaan litran verran ja sen jälkeenkin tuli juotua.

Treenin jälkeen mä vaan hymyilin siellä kuntosalin viileääkin viileämmässä suihkussa ja olin niin tyytyväinen itseeni! Näin tämän kuuluu ja pitää mennä - mä tahdon laihtua en mässäilä ja olla vötkymaha!
Mä pidän peukkuja ettei jalka vihoittelisi huomenna koska tarkotus ois mennä aamulla ryhtijumppaan joka keskittyy keskivartalonlihaksiin mutta siinä tehdään kaikki lihasryhmät tietenkin. Mun suosikki ohjaaja on kesälomalla (nyyh) mut kiva katsoa millasen treenin sijainen vetää.

Aamupalaksi meni perus leipä kahvin kanssa (leivällä margariinia, jääsalaattia, juustoa 17% ja suolakurkkua
Päivällä mä kävin hakemassa sellasen itse koottavan salaatin jossa oli mm. jäävuorisalaattia, pastaa (vähän), lohta, herneitä, punasipulia, paprikaa ja ihan pieni loraus salaatinkastiketta ja voi pojat et se oli hyvää ja nälkäkin lähti.

Illemmalla ehkä vielä uimaan vilvoittelemaan.

Olen niin onnellinen ♥

Nauti uusia perunoita ja voita
mansikoita ja makkaroita,
Tee saunaan tuore vasta
varpaat veteen kasta,
Hakkaa liiteriin halkoja
oio nurmikolla jalkoja,
Ihastele poutapilviä
siristele auringossa silmiä,
Haista kesän tuoksut
unohda turhat juoksut,
Muista paljon lekotella
laiturilla elämää hekotella,
Mieti kivoja juttuja
tapaa ystäviä ja tuttuja,
Älä murehdi ötököitä
vietä rauhallisia kesäöitä !

Vaakalakko!

Mun on ihan pakko pitää vaakalakko! Se mitä vaaka arpoo sanelee liiaksi mun koko päivän ja syömiset. Aamulla fiilikset ja odotukset korkealla ja kun näin vaa'alla lukemat mä menin ja ahmin...Mä en kestä itteäni :(

Vaakamamboilua

Olin lähes varma, että turvotukset ois tiessään kun reippaina tyttöinä astelin alasti aamulla vaa'alla. Kyllä - otan painoni aina aamulla, ilman vaatteita ennen aamupalaa rakko tyhjänä ;) No niin siinä kävi, että vaaka ei palkinnut...Ja mitä ajatuksia se sitten minussa herätti?

¤ mikä mussa on vikana!?!?!?!
¤ juonko liian vähän
¤ pitäisikö käydä lainkaan vaa'alla koska olo tulee aivan paskaksi jos paino ei ole laskusuunnassa
¤ jos en käy vaa'alla niin pysyykö motivaatio koska en näe kehitystä?
¤ pitäisikö ostaa uusi vaaka? entinen vaaka arpoo 3 eri lukua...
¤ miten usein pitäisi käydä vaa'alla

Ja oon ollut aivan kärttyinen ja tympiintynyt ja valmis taas heittämään hanskat naulaan ja kaikkea sitä perinteistä...No emmä ny oikeesti ainakaan vielä mut siis olo on ny tää taas. Täytyy lukea tota mun "raamanttua" Shauna Reidiä ja saada siitä voimaa ja energiaa pystyä kääntämään tää positiiviseksi jutuksi.

Hm olen niin uppoutunut tuohon kirjaan joka antaa mulle toivoa ja tsemppiä tähän isoon taakkaan ja urakkaan. Kiitos kirjan upean kirjoittajan ja mielenkiintoisen blogin olen varma, että myös MINÄ ONNISTUN! Olen lukenut tuon kirjan nyt kaksi kertaa ja nyt ostin kirjan itselleni ja luen kolmatta kertaa. Sen lisäksi, että minua kiehtoo ja tsemppaa ison tytön superlaihdutus hän kirjoittaa hersyvästi minuun kolahtavista asioista joihin voi samaistua. Voin jopa väittää, että niihin voi samaistua moni ylipainoinen laihduttava ihminen. Harvoin oikeasti innostuu jostain kirjasta ihan näin paljon.



Jännä miten tänään on ollut taas jotenkin niin kovin hyvä päivä. Takana kolme hyvää päivää ja neljäskin puolivälissä jo. Ah miten ihana on syödä terveellistä ruokaa ja juoda hyvin - tänään myös kuntosalille kun jalka alkaa olla pikkuisen parempi. Energiaa virtaa jostain ja uskoa tähän hommaan myös. En voi ajatella, miten paljon on tiputettavaa koska sitä on PALJON vaan on keskityttävä siihen, että klaaraa päivän kerrallaan tässä painonpudotuksessani.

On ollut niin huono olo lähinnä fyysisesti. Henkisellä tasolla mua ei oo hirveästi ees haitannut tämä sairaalloinen ylipainoni vaikka ehkä yhteiskunnan mukaan ois pitänyt? On ollut miesystäviä (nyt olen avoliitossa), meininkiä, olen mennyt keikoille, tapahtumiin, tavannut kavereita ja elänyt. Dieettityttö-kirjassa hän on aika sulkeutunut ja pakoilee elämää ja tapahtumia. Mä en oikein siihen kuvaan sillain hyvin istu itte. Mutta olo on nyt niin sietämätön fyysisesti, että on pakko laihtua.

Elämä hymyilee -sittenkin

Keräsin voimia mökillä ja tänään käväsen töissä. Lupaan kertoa huomenna enemmän miksi oloni on näin hyvä!

alavillamaillahallanvaara

Mietin missä olisinkaan ja mitä ajattelisin millaisena ihmisenä juuri nyt jos olisin turvautunut elämäni synkimpimä hetkinä ruuan sijasta johonkin muuhun? Tuntuu, että kaikki muu on niin paljon hyväksyttävämpää kuin olla lihava! Ylipainoinenn, läski, ihrakasa...

Alkoholisti saa sääliä - onhan se sairaus ja jos siitä vielä selviää niin voi kruunuansa kiillottaa. Voi ne isot upeat kultareunuksiset tarinat ihmisistä jotka ovat käyttäneet huumeita ja selvinneet siitä.

Niin ruokaa on pakko syödä voidakseen elää. Alkoholia, tupakkaa, huumeita ei tarvitse elääkseen. Ei seksiäkään jos siihen on riippuvuus.

Mieli on matalalla ja tuntuu loputtoman turhalta taas kaikki. Lainasin toistamiseen jo ehkä "meidän lihavien" raamatun Shauna Reidin blogista tehdyn kirjan Dieettitytön huimat seikkailut joka on kuin mun kynästä kirjoitettu lähes joka sana.
Lainasin sen nyt taas koska mä tarvin jotain johon tarrautua.

Ajopuu vailla rantaa.